Viime vuosi päättyi sairastaessa ja tämä vuosi alkoi samalla tavalla. Ensi vatsatauti sitten flunssa ja kaiken kruunasi lapsen korvatulehdus. Jos jotain positiivista pitää tästä hakea niin kiva että sairastimme vatsataudin mummoloissa niin oli paljon muitakin hoitajia silloin kun itsellä oli kaikkein heikoin olo...
Vuoden ensimmäiset viikot menivät aika matalalentoa kun olin flunssan takia melko puolikuntoinen joten lapsen päiväuniaikaan koitin itsekin ladata akkuja nukkumalla. Vietimme aikaa pääasiassa neljän seinän sisällä joten taisi siinä sekä äidillä että tyttärellä olla välillä sinnittelemistä.
Se positiivinen asia tuossa sairastamisessa myös oli, että jos en nukkunut niin maltoin ottaa ihan rauhallisesti sen päiväuniajan, enkä siivonnut, keittänyt, pyykännyt, leiponut, silittänyt niin kuin yleensä. Vaan "harrastin": neuloin ja luin.
Ostin tuon ihanan Kid Melange langan jo pari vuotta sitten käsityömessuilta. Siitä oli tarkoitus tehdä Lehmushuivi mutta lapsen syntymän aikaan aloittelin sitä ja se jäi sitten odottamaan parempaa aikaa, nyt totesin että pitää tehdä jotain yksinkertaisempaa, neulomaan ehtii kerroksen silloin toisen tällöin. Joten koitanpa tehdä siitä ihan perinteisen kaulahuivin tuollaisella kuviolla jonka löysin täältä. Katsotaan nyt milloin mahtaa valmistua.
Jostain syystä lukeminen on jäänyt lapsen syntymän jälkeen aivan liian vähälle. Joten ajattelin aloittaa hyvin kevyillä kirjoilla: Eve Hietamiehen Yösyöttö, joka oli kertakaikkiaan viihdyttävää luettavaa. Sen jälkeen oli jotenkin todella vaikea tarttua kirjaan joka kiinnosti saamansa julkisuuden vuoksi, mutta aihe tuntui jotenkin raskaalle. Enkeli-Elisa tarinan kertova Minttu Vettenterän Jonakin päivänä kaduttaa oli kyllä ajatuksia herättävää luettavaa. Ja sen jälkeen päätin ottaa taas kevyttä viihdettä eli tuon Marklundin. Kirjat ovat vaan niin antoisia, voi kun ehtisi lukea enemmän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti